Psykoanalyysi on Sigmund Freudin(1853 - 1939) luoma ja lukuisten hänen oppilaittensa ja seuraajiensa kehittämä, ihmisen mielenelämän lääketieteellis-psykologinen tutkimus- ja hoitomenetelmä. Psykoanalyysin, samoin kuin analyyttisen hoidon, ”psykodynaamisen terapian” tavoitteena on kehittää analysandin tai terapoitavan itsetuntemusta ja ymmärrystä terveyden parhaaksi. Näillä menetelmillä on todettu olevan mahdollista korjata mielen rakenteita ja laajentaa mielen tiedostettavissa olevan aluetta.

Psykoanalyyttiseen menetelmään kuuluvat valve- ja unielämän sisältöjen tutkiminen ”vapaan assosiaation”, so. vapaasti tapahtuvan mieleen palauttamisen menetelmällä. Tässä pitkäjänteistä kärsivällisyyttä vaativassa kliinisessä vuorovaikutuksessa on tärkeää sen psyykkisen torjunnan ja vastustuksen osoittaminen, mikä ihmisellä tavan mukaisesti suuntautuu juuri tiedostamattoman tietoiseksi tekemiseen.

Myös analysoitavan ja analyytikon välinen tunnesuhde, ”transferenssi” on psykoanalyysin ja dynaamisen terapian tärkeä tutkimuskohde. Siinä katsotaan toistuvan analysandin/ terapoitavan aikaisemmat, varsinkin kaikkein merkityksellisimpien ihmissuhteiden tunnesisällöt ja -voimat. Näin menneisyyden inhimilliset vaikutussisällöt, objektisuhteet saavat uudelleen sijaa nykyhetkessä, jolloin niitä voidaan ymmärtää ja korjata.

Onnistunut psykoanalyysi samoin kuin psykoanalyyttinen terapia lisäävät ihmisen ymmärrystä omasta ja kanssaihmisten elämästä. Ne kypsyttävät elämänymmärrystä, asenteita samoin kuin myötäelämisen kykyä. Ne luovat ja lisäävät henkistä terveyttä ja parantavat elämänlaatua; myös ruumiilliseen terveydentilaan niillä on havaittu olevan suotuisaa vaikutusta.

Psykoanalyyttisella yksilö- ja ryhmäterapialla on todettu olevan kuntouttavaa vaikutusta opiskelu- ja työkykyyn, jonka ansiosta Kela on ne hyväksynyt aikuispotilaiden harkinnanvaraisiksi kuntoutuksiksi. Aika näyttää tullaanko myös lasten ja nuorten psykodynaaminen terapiahoito hyväksymään pysyvästi valtionavun piiriin.

Vuosisadan mittaisella kehitystaipaleellaan on psykoanalyyttisessa liikkeessä on syntynyt koulukuntia, joiden hedelmällisinä sovelluksina ovat syntyneet mm. analyyttisen ryhmäterapian ja lapsipsykoanalyysin teoriat ja hoitokäytännöt. Vielä yleisemmällä tasolla on psykoanalyysin tietämys hedelmöittänyt koko länsimaista kulttuuria, sen filosofiaa taiteita ja elämänkatsomusta.

Psykoanalyysin koulutusta järjestävät maassamme Kansainvälisen psykoanalyyttisen yhdistyksen (IPA) Suomen osasto sekä toiseen kansainväliseen psykoanalyysin kattojärjestöön (IFPS) kuuluva Therapeia-koulutuskeskus. Etelä-Karjalan Psykoterapiaseura ry on sen perustamisesta alkaen pyrkinyt määrätietoisesti ja laaja-alaisesti kehittämään ammattialansa tietämystä ja osaamista yhteistyössä näiden molempien koulutustahojen kanssa.