Lapsen psykoterapiassa ei ole kysymys kasvattamisesta vaan lapsen psyykkisten vaikeuksien hoitamisesta, jotka muutoin vaikeuttavat kohtuuttomasti lapsen elämää ja vanhempien tai koulun kasvatustehtävää.

Psykoterapeuttinen hoito on säännöllistä ja pitkäjännitteistä.

Käyntien tiheys, joka sovitaan aina yksilöllisesti, vaihtelee yhdestä neljään käyntiin viikossa. Hoidon kokonaiskesto vaihtelee yhdestä useaan vuoteen.

Lapsen hoitoon kuuluvat aina vanhempien käynnit omalla työntekijällään sekä vanhempien ja lapsen terapeutin tapaamiset aika ajoin sopimuksen mukaan.

Julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon palveluna hoito on asiakkaalle maksutonta. Yksityisiltä lastenpsykoterapeuteilta ostetaan terapiapalveluja mm. erilaisin kuntoutusvaroin. Nekin ovat asiakkaalle kokonaan tai lähes maksuttomia. Lapsen vakuutus saattaa myös korvata psykoterapeuttisen hoidon.

Terapiassa käsiteltävät, lapsen eri tavoin ilmaisemat vaikeudet voivat pohjautua esim. lapsen vaikeisiin kokemuksiin, tietoisiin ja tiedostamattomiin mielensisäisiin ristiriitoihin tai lapsen tunne-elämän kehittymisen epätasaisuuteen. Terapiassa lapsi voi kertoa pulmistaan keskusteluissa tai (useimmiten) leikeillään ja muulla toiminnallaan. Ajan kuluessa lapsen ihmissuhdevaikeudet heijastuvat hänen suhtautumisessaan terapeuttiin.

Terapian aikana lapsen käytös voi yllättää. Vanhempien omilla käynneillä on tärkeä käsitellä myös näitä kotona/koulussa jne. ilmeneviä uusia ja pulmallisia piirteitä. Lapsi saattaa myös ajoittain vastustaa terapiaan tuloa ja antaa terapeutista vain kielteisen kuvan. Tämä ei kuitenkaan ole merkki terapian epäonnistumisesta, vastustus kuuluu useimmiten terapian kulkuun ja menee ohi työskentelyn edetessä. Oikea terapian lopettamisen ajankohta tulee yleensä esiin muilla tavoilla.

Vanhemmissakin herää yleensä erilaisia tunteita lapsen terapiaan liittyen syyllisyyttä, häpeää, kateutta. Niitä on hyvä käsitellä oman työntekijän luona. Vanhemmissa herää myös usein halu tietää, mitä terapiassa tapahtuu. Liiallinen kysely lapselta saattaa häiritä terapian kulkua, joten kysymykset tulisi esittää vanhempien omalle työntekijälle, joka tekee koko terapian ajan yhteistyötä lapsen terapeutin kanssa.

Terapian myönteinen vaikutus ja tulokset voivat tulla varsin hitaasti esiin. Lapsen kehitysprosessia ei voida kuitenkaan kiirehtiä. Siksi hoito saattaa kestää pitkäänkin. Hoidon jatkuvuus samalla terapeutilla on tärkeää. Terapia lopetellaan aikanaan verkkaisesti, yhdessä suunnitellen. Lapsen psykoterapia vaatii sekä lapselta että vanhemmilta kärsivällisyyttä ja voimia. Vanhempien työntekijä tukee vanhempia terapiaan, lapseen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa.